Kamariviskaali Barthold Laurell

Huittisissa koettiin epätavallinen koskenperkausten aiheuttama tulva. Päinvastaista oli sentään tarkoitettu. Työt jäivät kesken 1760 – luvulla, 1770 – luvulla toiminta Huittisten osalta oli vähäistä, mutta 1783 esitti seitsemän Sammun talonomistajaa, joista neljä säätyläistä, Kokemäen Vuorionkosken perkaamista. Suunnitelma oli jälleen rovasti Idmanin käsialaa. Johdatuksena oli Huittisissa vuosikymmenen alkupuolella sattuneet pahat tulvat. Oman suosituksensa toimiin ryhtymiselle antoi Professori Pietari Adrian Gadd, joka suoritti tarkastuksen paikan päällä. Säätyläisistä oli hyödyn aikakaudella todella hyötyä talonpojillekin.
Vuonna 1797 pitäjään komennettiin 400 sotamiestä auttamaan kanavan kaivamisessa Kokemäenjokeen. Perkaustöitä tehtiin vuosisadan lopulla ja seuraavan alussa kuitenkin pääasiassa Kokemäen pitäjän puolella. Vuonna 1803 alettiin lapioida kanavaa Kohijärvestä Sonnilanjokeen Kokemäellä. Yritys jäi kesken. Suomen sota pakotti kiinnittämään huomion muihin asioihin. Töissä oli ollut 1800 – luvun alkupuolella etupäässä sotilaita, satamäärin. Kun he viipyivät Huittisissa ja sen rajoilla 2 – 3 kuukautta, pitäjäläisillä oli oivat mahdollisuudet erilaisiin lisätienesteihin. Huomattavimmat tulot saatiin muonahankinnoista “ Kuninkaallisen Kaivamisen seura” Kasööri ( ja Raijalan Laurilan rusthollarin poika )Barthold Laurell 22.06.1804 Kuulutti elintarvikkeiden ostosta Huittisten kirkossa:
“Tiettäväxi tehdän kaikille yhteisesti, että jos jollagin olis kuivaa rukiista leipää myydä, elikä joku tästä lähes taedais valmistaa ja leipoa; niin ostetaisin sitä kruunulle sen sotaväen ylöspidonnoxi, kuin pian sisälle langeevaisen, heinäkuun alvusa tulee Kokemäen ja Huittisten pitäjäin rajoille uutta jokea kaivamaan, ja maxetaan kaxi plotua leiviskästä käyväisisä
valdakunnan velka kontorin sedeleisiä elikä sen jälken vähemmän banko rahasa sitten kuin se tuadan Kanganlaurin taloon Kokemäen pitäjään, seuran kontori ja magazini, ja maxo annetaan kohta samasa paikasa. Jokainen jolla van varaa on saa tuada ja myydä kaikkia mitä sotaväki ruumiinravinnoxi tarvitze.
Vähembi leiviskä luku leipää ostetaan niin hyvin kuin isombikin.
Aika jona leipää vastaan otetaan alkaa toisena päivänä heinäkuuta ja päälle seisoo sixi että koko suven provianti on ylösostettu.
Minä toevon, että kunnioitettavat Huittisten miehet, jotka niin usiasti ennengin ovat näyttäneet heitänsä kuuliaisixi yli muiden maan paikkain, yhteistä hyötyä edesauttamaan, ja joista moni vielä elä, kuin omilla käsillänsä edesautti kaevamistakin Niskan koskesa nytkin tahdois sen osoittaa siinä, että he kohtullista maxoa vastan, kuin edelläpäin nimitetty on, myisivät leipää kruunulle ja sen kautta estäisit sen puutoxen ja kalleuden kuin taidais tarjonnella. Tämä minun toivonin mahta niin paljoa vähemmin pettää, kuin itsekungin omana hyöty on melkein sidottu minun tarkoituxenin
kansa.”Perkaustöitä päästiin jatkamaan vasta rauhan palattua ja olojen vakiinnuttua.
Kokemäenjoen Kuljun – ja Vuorionkoski olivat raivauskohteena 1817 – 19, jolloin Huittisten miehet taas näyttivät “ heitänsä kuuliasixi yli muiden maan paikkain”, kuten edellä mainitussa kuulutuksessa oli kiitelty.
Maaherra Mannerheim oli maaliskuussa 1818 määrännyt, että pitäjän oli tehtävä vähintään viisikymmentä miestyöpäivätyötä. Nimismies Lyden pystyi kuitenkin järjestämään paikkakunnalta yhdeksänkymmentä henkilöä, jotka kaivoivat jokea 40:nen – 50:nen miehen ryhminä. He saivat palkkana kaksitoista killinkiä velkaseteleinä päivätyöltä.
Seuraavaksi tuli Loimijoen Loimankosken perkaaminen joka aloitettiin lokakuussa vuonna 1822. Työn tekivät lähinnä Loiman ja Korkiakosken kylien asukkaat.-Lähdetiedot: Suur –Huittisten Historia II Raimo Viikki.

Bartholomaeus Laurell
Henkilötiedot:
19.06.1795 Bartholomaeus Laurell s. Huittisissa 19.08.1778. Vanhemmat: Raijalan Laurilan rusthollari Huittisissa Henrik Mattsson ( K. 1811 )ja Anna Jöransdotter. Porin trivaalikoulun oppilas 05.03.1790 ( cl. etymol.# 366)-16.06.1795. Ylioppilas Turussa 19.06.1795 ( Laurell) Bartholomaeus, Satac_ 763. Satakunnan osakunnan jäsen 20.06.1795 ( 1795 b.20. Junii)Bartholomaeus Laurell, Hvittiensis,nat.1776. Kammar Fiscal i kejserl Senaten. Afskedad. Numera Landthushållare. Tuomarintutkinto 15.12.1802. Turun hovioikeuden auskultantti 20.12.1802.- Turun hovioikeuden ylim. notaari. Suomen koskenperkausjohtokunnan kamariviskaali 1814, ero 1820. K. Maariassa 28.04.1840. Naimaton.

Veli: Loimaan kirkkoherra, FM Georg Laurell ( yo 1793, K. 1824 ).
Lähdetiedot: Helsingin Yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852.